fbpx

ARJEN REILU MUUTOS

Artikkelissa Reilu muutuos (VIHREÄ 1/2020) Sanna Sevänen kirjoittaa miten fixpal.fi palvelu auttaa kuluttajaa korjauspalveluiden hyödyntämisessä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää ripeitä päästövähennyksiä, mikä tarkoittaa muutoksia suomalaisten arkeen. Enemmän kasvisruokaa lautaselle, liikkuminen siirtyy raiteille, koneet ja tavarat tehdään kestämään ja korjattaviksi.

Luottotakista repeää helma, eikä paikkaaminen onnistu omin konstein. Pesukone hajoaa, mutta ratkaisuksi tarjotaan vain uutta. Jokainen on joutunut pähkäi-lemään, mitä tehdä rikkoontuneen tavaran kanssa.

Korjauttaminen olisi kestävä vaihtoehto, mutta mistä löytyy korjaaja? Voi myös olla, että uuden ostaminen on edullisempi vaihtoehto – tai niin ainakin luullaan.

Nurmeksessa sijaitseva ulkoiluvaatevalmistaja Sasta sen sijaan on tarjonnut vaatteilleen korjauspalveluita perustamisestaan eli vuodesta 1969 lähtien.

“Asiakas saa yleensä jo puhelimessa arvion, onko vika korjattavissa. Hän lähettää tuotteen meille, ja se paikataan malliompelimossa”, kertoo Sastan toimitusjohtaja Juha Latvala.

Korjauspalvelu on ostajalle eräänlainen vakuutus. Vaikka helma repeytyy tai housunpolvet kuluvat puhki, korjattua vaatetta voi käyttää vielä monta vuotta. Myös materiaali- ja valmistusvirheet korjataan ja vaatteita muokataan käyttäjälle sopivaksi.

“Kun aloitimme, ei puhuttu vastuullisuudesta, vaan se oli oikea tapa toimia. Nyt haluamme edistää sitä, että pikamuodista päästäisiin eroon, ja käytämme esimerkiksi kierrätettyjä materiaaleja”, Latvala sanoo.

Korjaamisesta haluaa tehdä helppoa verkkopalvelu fixpal.fi, josta voi osoitteen perusteella etsiä esimerkiksi kaikki ompelimot tai polkupyöräkorjaamot lähialueeltaan. Arvioimalla käyttämänsä palvelun asiakkaat antavat arvokasta tietoa muille käyttäjille.

Fixpal.fi sai alkunsa, kun Ari Raatikainen ja Pasi Penttilä huomasivat, että rikkoutuneiden tavaroiden korjauttaminen on älyttömän hankalaa. Raatikainen halusi korjauttaa ruohonleikkurinsa, mutta tarjolla oli vain uusia. Penttilän appiukolta hajosi vanhanmallinen kännykkä, eikä mistään löytynyt matka-puhelinten korjaajaa, joka olisi osannut korjata sitä.

Kaksikko havaitsi, että korjaajia on vaikea löytää senkin vuoksi, että lähimmät ja kuluttajalle sopivammat suutarit, ompelimot ja erilaisten koneiden korjaajat eivät yleensä nouse nettihauissa kärkeen eikä niillä usein ole nettisivuja ollenkaan. Resurssit eivät yrittäjillä usein riitä hakukoneoptimointiin tai digitaaliseen markkinointiin. Miehet selvittelivät myös kuluttajien näkemyksiä ja yllättyivät: valtaosa ihmisistä haluaisi korjauttaa tavaroitaan, mutta korjaajia ei joko löydy tai korjauspalveluiden käyttö ei ole riittävän helppoa.

“Tulevaisuudessa voisimme esimerkiksi hakea kengät asiakkaan työpaikalta ja palauttaa ne takaisin seuraavana päivänä uusien korkolappujen kera”, Penttilä pohtii.

EI OLE REILUA, ETTÄ ON JATKUVASTI PAKKO OSTAA UUTTA

Sasta ja fixpal.fi ovat esimerkkejä palveluista, jollaisia tarvitaan tulevaisuudessa paljon lisää. Ilmastonmuutoksen torjumisen vuoksi tavallisen ihmisen arki muuttuu monella tavalla, ja yksi muutos on se, että rikkoutuneet tavarat korjataan eikä vaihdeta uuteen.

Vihreiden Reilu muutos -ohjelman periaatteisiin kuuluu, että tuotteet on pakko valmistaa kestämään kulutusta ja niiden täytyy olla korjattavissa. Kodinkoneita tai elektroniikkaa ei voi enää valmistaa niin, että ne rikkoutuvat tietyn ajan kuluttua.

Ei ole reilua, että ihmiset pakotetaan ostamaan uutta vain siksi, että kuluttamista saataisiin lisättyä. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tuo mukanaan myönteisiä muutoksia.

Haluamme lopun kertakäyttötuotteille. On esimerkiksi ihan älytöntä, että joistain kännyköistä ei pysty vaihtamaan akkua ilman, että puhelin lähes puretaan osiin“, Vihreiden kansanedustaja ja Reilu muutos -työryhmän vetäjä Iiris Suomela sanoo.

Nykyisin uudet tavarat ovat usein halpoja verrattuna siihen, kuinka paljon korjauttaminen maksaa. Yksi syy on se, että Suomessa korjauspalveluiden työntekijöitä koskevat kunnolliset työehdot, kun taas neitseellisiä raaka-aineita tuotetaan usein maissa, joissa työehdot ovat heikot eikä ihmisoikeuksia kunnioiteta.

Esimerkiksi Kongon koboltti-kaivoksissa työskentelee lapsia eikä aikuistenkaan työoloja valvo kukaan. Raaka-aineiden tuotantoon liittyy usein myös vakavia ympäristöhaittoja.

Siksi raaka-aineita on hyödynnettävä mahdollisimman pitkään ja niitä on kierrätettävä uusiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi tekstiilien, elektroniikkaromun ja rakennusmateriaalien kierrätystä pitää tehostaa ja helpottaa niin, että vaikkapa vanhat, käyttökelvottomat vaatteet eivät enää päätyisi poltettaviksi energiajätteen mukana.

Artikkeli: Sevänen, Sanna (2020): Reilu muutos. Vihreä-lehti 1/20207, s. 7–8. Artikkeli on julkaistu tässä blogissa toimittajan luvalla.

Kommentit on suljettu.

fixpal™